• Tulosta
  • Poista sivu raportistasi Lisää sivu raporttiisi
  • Tallennetut sivut
  • Lataa tiedostoja
  • Anna palautetta
  • Sanasto
2 Laadintaperiaatteet
Tämä konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Tilinpäätös täyttää myös Suomen kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen (mukaan lukien johdannaissopimukset) kirjaamista. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole kerrottu.
Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset
Seuraavat standardit on otettu konsernissa käyttöön 1.1.2013 alkaneella tilikaudella:
IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen (voimassa 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Standardimuutos koskee muiden laajan tuloksen erien esittämistapaa. Merkittävin muutos liittyy siihen, että muut laajan tuloksen erät on jaoteltava sen perusteella, ovatko ne mahdollisesti myöhemmin siirrettävissä tulosvaikutteisiksi (uudelleen luokittelusta johtuvina oikaisuina). Muutoksella on vaikutusta ainoastaan esittämistapaan, eikä sillä ole vaikutusta konsernin toimintaan tai taloudelliseen asemaan.
IAS 12 (muutos) Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleen arvostettavan käyttöomaisuuden osalta (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutos antaa käytännöllisen lähestymistavan IAS 40 standardin mukaan käypään arvoon arvostettavien sijoituskiinteistöjen laskennallisten verojen arvostamiseen. Konsernilla ei ole hallussaan sijoituskiinteistöjä, eikä muutoksella ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet (voimassa takautuvasti 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen takautuvasti käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet standardin. Vuoden 2012 avaava tase ja konsernin ja segmenttien tiedot vuodelta 2012 on päivitetty uudistetun standardin edellyttämällä tavalla.
Standardimuutos on vaikuttanut konsernin soveltamiin laadintaperiaatteisiin seuraavasti: kaikki aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot on kirjattu välittömästi, ja korkomenot ja järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto ovat korvautuneet nettokorolla, joka lasketaan etuuspohjaisesa nettovelasta (tai -omaisuuserästä) diskonttokorkoa käyttäen.
Käyttöönoton myötä konsernin liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto vuodelta 2012 kasvavat 3 miljoonalla eurolla, kun työsuhde-etuuksiin liittyvät nettokorot raportoidaan osana rahoituseriä. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin vuoden 2012 tulokseen. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot verovaikutus huomioiden on kirjattu vuoden 2012 avaavassa taseessa konsernin oma pääomaan, jonka seurauksena oma pääoma aleni 9 miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma 31.12.2012 aleni 38 miljoonaa euroa sisältäen vakuutusmatemaattisten tappioiden 51 miljoonan euron lisäyksen ja niistä johtuvat 13 miljoonan euron laskennalliset verosaamiset. Konsernin työsuhde-etuuksiin liittyvä velka kasvoi 99 miljoonaan euroon.
Liitetiedoissa esitettyjä herkkyysanalyysejä ja maturiteettijakaumaa ei ole esitetty vertailuvuodelta (31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta). IAS 19 mukaiset tilinpäätöstiedot on esitetty liitetiedossa 30.
IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvon määrittäminen (voimassa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutos koskee rahoitusvaroihin kuulumattomien erien kerrytettävissä olevista rahamääristä esitettäviä tietoja. Muutoksella poistettiin joitakin IFRS 13:n seurauksena IAS 36:een lisättyjä liitetietovaatimuksia, jotka koskevat rahavirtaa kerryttävien yksiköiden kerrytettävissä olevia rahamääriä. Muutosta on sovellettava 1.1.2014 alkaen, mutta se on päätetty ottaa konsernissa käyttöön ennenaikaisesti jo 1.1.2013.
IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, varojen ja velkojen netottamista koskeva muutos (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Yhteisön tulee antaa liitetiedoissa tietoa oikeuksistaan netottaa rahoitusvaroja ja -velkoja. Muutos parantaa liitetietojen antamia tietoja siitä, miten varojen ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yrityksen taloudelliseen asemaan. Uudet liitetietovaatimukset koskevat kaikkia rahoitusinstrumentteja, jotka on netotettu IAS 32 'Rahoitusinstrumentit: esittämistapa' -standardin mukaan tai muusta syystä. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin toimintaan tai taloudelliseen asemaan.
IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja yksinkertaistaa monimutkaisia menettelyjä. Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määritetään yhdenmukaiset käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS -standardeja. Käyvän arvon käyttöä ei ole laajennettu, vaan standardissa annetaan ohjeistusta käyvän arvon määrittämisestä, kun sen käyttöä vaaditaan tai se sallitaan muissa IFRS -standardeissa. IFRS 13 soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta käyvän arvon määrittämiseen konsernissa.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin.
Seuraavat olemassa olevia standardeja koskevat muutokset ja tulkinnat sekä uudet standardit on julkaistu. Konserni aikoo soveltaa standardeja, tarvittaessa, 1.1.2014 alkavalla tilikaudella tai niiden tullessa voimaan:
IFRS 10 Konsernitilinpäätös
Standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 'Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös' -standardista. Uudessa standardissa esitetään määräysvallan malli, jota sovelletaan kaikissa yhteisöissä mukaan lukien erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt. Muutokset edellyttävät johdolta harkintaa määräysvallan arvioimisessa, ja minkä perusteella yhteisö yhdistellään konserniin. Standardi tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.
IFRS 11 Yhteisjärjestelyt
Standardi korvaa IAS 31 'Osuudet yhteisyrityksissä' -standardin ja SIC-13 'Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt -osapuolten ei -monetaariset panokset' -tulkinnan. Uusi standardi muuttaa yhteisyritysten laskentakäsittelyä. Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt, jotka voidaan määritellä yhteisyritykseksi yhdistellään ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin yhteisyritykset on yhdistely pääomaosuusmenetelmällä, joten uudella standardilla ei ole vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Standardi tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä
Standardi sisältää kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset, jotka ovat aikaisemmin sisältyneet IAS 27, IAS 28 ja IAS 31 -standardeihin. Liitetietovaatimukset koskevat tytäryhtiöitä, yhteisjärjestelyjä, osakkuusyhtiöitä ja erityistä tarkoitusta varten perustettuja yksiköitä. Uudistus lisää liitetietovaatimuksia. Standardi tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.
Arvioiden ja olettamien käyttö
Laadittaessa tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti edellyttää, että johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laadintahetken taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin tilikaudella.
Arviot ja olettamat perustuvat historiallisiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, sisältäen odotukset tulevaisuuden tapahtumista, joiden oletetaan olevan perusteltuja. Käytettyjä arvioita ja olettamia arvioidaan jatkuvasti. Toteutuneet tulokset voivat poiketa näistä arvioista. Merkittävimmät arviot liittyvät seuraaviin tilanteisiin:
Tytäryrityksen hankintojen kautta saadut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Yrityshankinnassa saadut varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.Hankintamenon kohdistuksen perusteena olevat käyvät arvot määritetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien markkina-arvojen mukaisesti. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.
Arvonalentumisen testaus
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin, viiden vuoden ajanjakson kattaviin suunnitelmiin. Näiden laskelmien laadinta edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden odotuksista. Tärkeimpiä olettamia ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä korkokannasta, jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen.
Työsuhde-etuudet
IAS 19 mukainen etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu seuraaviin johdon arvioita vaativiin tekijöihin: tilikauden eläkekulun ja eläkevelvoitteen laskemisessa käytettävä diskonttauskorko, tuleva palkkatason kehitys ja vakuutusyhtiön indeksihyvitys. Näissä olettamissa tapahtuvilla muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus eläkevastuuseen ja tulevaan eläkekuluun.
Varaukset
Varausten kirjausedellytysten olemassa olosta päätettäessä ja varausten määrää määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä. Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrästä ja olemassaolon osalta.
Merkittävimmät harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laadintaperiaatteita sovellettaessa
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa mm. uudelleenjärjestelyvarausten määrittelyssä, vuokrasopimusten ja myytävänä olevien pitkäaikaisten varojen luokittelussa.
Konsernitilinpäätöksen yhdistely
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Neste Oil Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa Neste Oil Oyj:n välitön tai välillinen osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yli 50 % tai joissa sillä on muutoin määräysvalta päättää yhtiön taloudellisista ja liiketoimintaan liittyvistä asioista. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan siihen hetkeen asti, kun konsernin määräysvalta lakkaa.
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin osuus hankintahetken varoista, veloista ja ehdollisista veloista on kirjattu käypään arvoon, ja hankintamenon käyvät arvot ylittävä määrä on kirjattu liikearvoksi. Jos tytäryrityksen hankintameno alittaa hankintahetken nettovarallisuuden arvon, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäisten myyntien realisoitumattomat voitot eliminoidaan konserni-tilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei sisäinen liiketapahtuma todenna siirtyneen omaisuuserän arvonalentumista. Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöstä esitetään konsernin taseessa osana omaa pääomaa, erillään osakkeenomistajille kuuluvasta pääomasta. Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ilmoitetaan konsernin tuloslaskelmassa erikseen. Tytäryritysten laskentaperiaatteet on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset sekä yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on merkittävä vaikutusvalta, mikä yleensä syntyy 20–50%:n osuudella äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni on sopimuksella sopinut käyttävänsä määräysvaltaa päättää yhtiön taloudellisista ja liiketoimintaan liittyvistä asioista yhdessä toisen osapuolen tai osapuolten kanssa. Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken varoista, veloista ja ehdollisista veloista on kirjattu käypään arvoon, ja hankintamenon käyvät arvot ylittävä määrä on liikearvoa. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintameno alittaa hankintahetken nettovarallisuuden arvon, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen hankinnan jälkeisestä tuloksesta kirjataan tuloslaskelmaan ja osuus oman pääoman rahastojen muutoksesta omaan pääomaan. Kumulatiiviset hankinnan jälkeiset muutokset lisätään osakkeiden arvoon konsernin taseessa.
Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta vastaa tai ylittää konsernin yritykseen tekemän sijoituksen arvon sisältäen vakuudettomat lainasaamiset, konserni ei kirjaa lisää tappioita, ellei konsernilla ole velvoitetta osakkuus- tai yhteisyrityksen velvoitteiden täyttämisestä tai ellei konserni ole tehnyt maksusuorituksia osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei sisäinen liiketapahtuma todenna siirtyneen omaisuuserän arvonalentumista.
Neste Oil merkitsee yhteisessä määräysvallassa olevista omaisuuseristä taseeseensa osuutensa varoista ja veloista sekä tuotoista ja kuluista. Koska varat, velat, tuotot ja kulut sisältyvät konsernin tilinpäätöslukuihin, ei näihin eriin tarvitse erikseen
tehdä oikaisuja.
Segmenttiraportointi
Konsernin toiminta on jaettu neljään toimintasegmenttiin: Öljytuotteet, Uusiutuvat polttoaineet, Öljyn vähittäismyynti ja Muut. Segmenttien suoritusta tarkastellaan säännöllisesti ylimmän operatiivisen päätöksentekijän, toimitusjohtajan, toimesta, suorituksen arvioimiseksi ja resurssien kohdistamiseksi.
Konsernin raportointisegmentit esitettiin 20.12.2010 asti konsernin sisäisen 1.4.2009 voimaan tulleen organisaatio- ja raportointirakenteen mukaisena. Tällöin liiketoiminta-alueet olivat myös konsernin raportointisegmenttejä. Konserni uudelleenjärjesti 20.12.2010 liiketoimintaansa siten, että Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet yhdistettiin ja muodostettiin yksi liiketoiminta-alue Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Konsernin taloudellinen raportointi jatkui entisellään.
Segmentin tuloksellisuuden arviointi perustuu vertailukelpoiseen liikevoittoon ja vertailukelpoiseen sidotun pääoman tuottoon. Konserni päivitti vertailukelpoisen liikevoittonsa laskentatapaa vuonna 2012 siten, että vertailukelpoinen liikevoitto kuvastaa paremmin konsernin Öljytuotteet-segmentin operatiivista tulosta. Yhtiö on siirtynyt vertailukelpoisen liikevoittonsa laskennassa kuukausittaisten keskiarvojen käytöstä päiväkohtaisten hintojen käyttöön oikaistaessa varastovoittoja ja -tappioita.
Segmenttiraportoinnin laskentaperiaatteet ovat yhdenmukaiset konsernin laskentaperiaatteiden kanssa.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon vähennettynä myyntikuluilla, jos niiden kerrytettävissä oleva rahamäärä saadaan varojen myynnin eikä niiden jatkuvan käytön kautta.
Omaisuuseristä ei tehdä poistoja myytävänä olevaksi luokittelun jälkeen.
Valuuttamääräiset tapahtumat
(a) Toiminta- ja raportointivaluutta
Kunkin konserniyrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka vallitsee kyseisen yrityksen pääasiallisessa taloudellisessa toimintaympäristössä (toimintavaluutta) tai konsernin toimintavaluuttaan. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja raportointivaluutta.
(b) Liiketapahtumat ja tilinpäätöshetken saamis- ja velkaerät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutaksi tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten erien suorittamisesta syntyvät kurssierot sekä valuuttamääräisten saamis- ja velkaerien tilinpäätöspäivän kurssiin muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään tuloslaskelmassa, paitsi kun kyseessä on suojauslaskennan ehdot täyttävä tulevien kassavirtojen tai ulkomaisen tytäryrityksen nettosijoituksen suojaus, jolloin kurssierot esitetään omassa pääomassa.
(c) Tytäryritykset
Sellaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta on eri kuin konsernin raportointivaluutta ja joista yksikään ei toimi hyperinflaatiomaassa, tulos ja rahoitusasema muunnetaan raportointivaluutaksi seuraavasti:
taseen varat ja velat on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseilla
tuloslaskelman tuotot ja kulut on muunnettu käyttäen tilikauden keskikurssia (paitsi jos tämä keskikurssi ei ole riittävä arvio tapahtumapäivinä vallinneiden valuuttakurssien kumulatiivisesta vaikutuksesta, jolloin tuotot ja kulut muunnetaan käyttäen tapahtumapäivien valuuttakursseja)
eri valuuttakurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan omaksi eräkseen omaan pääomaan
Konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot sekä nettosijoitusta suojaaviksi johdannaissopimuksiksi määriteltyjen valuuttajohdannaisten kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, tällaiset kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osaksi myyntitulosta. Ulkomaisen tytäryrityksen hankinnasta syntyvää liikearvoa ja varojen käypään arvoon arvostamisesta hankintahetkellä syntyviä eriä käsitellään kuten ulkomaisen yrityksen tase-eriä, ja ne muunnetaan raportointivaluutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Tuloutusperiaatteet
Tuotteiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun tuotteiden omistukseen sisältyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palveluiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Tuotteiden vaihdosta kirjataan tuottoa vain kun tuotteita vaihdetaan erilaisiin tuotteisiin. Kiinteähintaiset suunnittelu- ja rakennussopimukset tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti tehtyihin työtunteihin perustuen. Tappiovaraus kirjataan, kun siihen havaitaan tarve ja summa voidaan arvioida luotettavasti. Teknologialisenssien myynti tuloutetaan, kun oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle.
Liikevaihto kirjataan bruttomenetelmällä yhteisön toimiessa päämiehenä, jolloin se kantaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskit ja edut. Päämiehen lukuun kerätyt liiketoiminnan tuotot eivät ole liikevaihtoa, vaan ne käsitellään komissiona.
Liikevaihto sisältää varsinaisen liiketoiminnan tuotot ja myyntisaamisten kurssierot, vähennettynä käteisalennuksilla, välillisillä veroilla, kuten arvonlisävero, öljytuotteiden valmistajan suorittamalla polttoaineverolla sekä lakisääteisellä huoltovarmuusmaksulla. Trading-tarkoituksissa solmitut raakaöljyn tai jalostettujen öljytuotteiden myynti- ja hankintasopimukset raportoidaan liikevaihdossa nettona riippumatta siitä, onko fyysistä toimitusta tapahtunut. Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan lain nojalla tietyissä maissa sisältyvä polttoainevero sisältyy liikevaihdon tuotemyyntiin. Vastaava summa sisältyy valmiiden öljytuotteiden hankintahintaan ja tuloslaskelmassa "Materiaalit ja palvelut" -riviin.
Muu kuin varsinaisen toiminnan liikevaihto kirjataan muihin tuottoihin. Näitä ovat mm. aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot sekä vuokratuotot.
Valtion avustukset
Saadut valtion avustukset kirjataan käypään arvoon, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni tulee noudattamaan kaikkia avustukseen liittyviä ehtoja. Kuluihin liittyvät valtion avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin saatuun avustukseen kohdistuvat kulut syntyvät. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään kyseisen omaisuuserän poistoja.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Poikkeuksena on tilanne, jossa ne johtuvat jäljempänä kuvatut ehdot täyttävän hyödykkeen rakentamisesta, jolloin ne aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi hyödykkeen hankintamenoa, kun menot johtuvat merkittävästä uusinvestoinnista, kuten uudesta tuotantolaitoksesta tai tuotantolinjasta.
Tuloverot
Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Verovarauksista ja laskennallisista veroista päättäminen edellyttää johdon harkintaa.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot johtuvat aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, taseeseen kirjatuista eläkeveloista ja varauksista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja käyttäen ja olettaen, että ne ovat voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoidaan tai verovelka maksetaan.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella, ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin tuotteisiin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymistilikaudella.
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet koostuvat pääosin jalostamoista ja muista tuotantolaitoksista, varastosäiliöistä, merenkulkulaivastosta sekä polttonesteiden vähittäismyyntiketjun koneista ja kalustosta. Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä arvonalentumisilla. Alkuperäinen hankintameno muodostuu hyödykkeen välittömästä hankinnasta aiheutuneista menoista. Hankintamenoon saattaa sisältyä ulkomaanrahamääräisiin hankintoihin kohdistuvia tulevan kassavirran suojaustuloksia, jotka on kirjattu osaksi hankintamenoa omasta pääomasta. Hankitun tytäryrityksen aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.
Myöhemmin syntyviä menoja sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai merkitään taseeseen erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Määräajoin, 3–5 vuoden välein, jalostamoissa ja muissa tuotantolaitoksissa suoritettavien kunnossapitoseisokkien menot kirjataan taseeseen ja poistetaan seisokkien välisenä aikana. Samaa periaatetta sovelletaan laivojen määrävälein toteutettavien pakollisten telakointien aiheuttamiin menoihin. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolloin ne syntyvät.
Maa-alueita ei poisteta. Kalliovaraston pohjalle jäävä raakaöljy sisältyy muihin aineellisiin hyödykkeisiin, ja se poistetaan mahdollisen käytön mukaan substanssipoistoin. Aineellisten hyödykkeiden poistot lasketaan hankintamenon ja jäännösarvon erotuksesta tasapoistoina niiden arvioidulle taloudelliselle pitoajalle käyttäen seuraavia poistoaikoja:
Rakennukset ja rakennelmat, mukaan lukien terminaalit 20–40 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto, mukaan lukien erikoisvaraosat 15–20 vuotta
Merenkulkulaivasto 15–20 vuotta
Vähittäismyyntiketjun koneet ja kalusto 5–15 vuotta
Muut kulkuneuvot, koneet ja kalusto 3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Hyödykkeen kirjanpitoarvoa vähennetään arvonalentumistappiolla vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli kirjanpitoarvo on tätä arvoa korkeampi. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot lasketaan vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja ne sisältyvät "Liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "Liiketoiminnan muihin kuluihin".
Aineettomat oikeudet
Aineettomat oikeudet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin niiden taloudellisena pitoaikana. Aineettomat oikeudet muodostuvat seuraavista eristä:
Tietokoneohjelmat
Ostetut tietokoneohjelmien lisenssit aktivoidaan hankintamenon ja ohjelman käyttöön saattamisesta aiheutuneiden menojen arvoon. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana (3–5 vuotta). Tietokoneohjelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella.
Tavaramerkit ja lisenssit
Tavaramerkeillä ja lisensseillä on määriteltävissä oleva taloudellinen pitoaika, ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan (3–10 vuotta).
Liikearvo
Liikearvo muodostuu hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen siitä konsernille kuuluvan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, joka hankintahetkellä ylittää hankintamenon. Tytäryritysten hankintaan liittyvä liikearvo sisältyy aineettomiin oikeuksiin. Osakkuusyritysten hankintaan liittyvä liikearvo sisältyy osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksistä. Taseeseen merkitty liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumisilla. Tehtyjä arvonalentumispoistoja ei peruuteta. Myydyn yrityksen myyntivoitto tai -tappio sisältää myytyyn yritykseen kohdistuneen liikearvon tasearvon. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Kohdistaminen tehdään niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän siitä hankinnasta, josta liikearvo on syntynyt.
Päästöoikeudet
Tulevan päästöoikeuskauden vajetta kattamaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintamenoon, ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa eli nollaan.
Päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden kattamiseksi kirjataan varaus, jos ilmaiseksi saadut ja vajetta kattamaan hankitut päästöoikeudet eivät kata toteutuneita päästöjä. Varaus arvostetaan sen todennäköiseen arvoon velvoitteen toteutumisajankohtana. Toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus sekä varauksen todennäköisessä arvossa tapahtuvat muutokset kirjataan liikevoittoon.
Muun kuin rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän arvonalentuminen
Arvonalentumistestit tehdään vuosittain omaisuuserille, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika ja joita ei poisteta vuosittain. Omaisuuserille, joita poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana, tehdään arvonalentumistesti, jos on viitteitä, että niiden tasearvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan siltä osin, kun tasearvo ylittää omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on nettomyyntihintaa tai käyttöarvoa korkeampi. Muuhun kuin rahoitusvaroihin kuuluvaan omaisuuserään, paitsi liikearvoon, tehtyjen arvonalentumisten perusteet tarkistetaan tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruuttamisen toteamiseksi.
Rahoitusvarat ja saamiset
Konsernin rahoitusvarat ja saamiset luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen käyttötarkoituksen mukaan.
Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivänä, jolla tarkoitetaan päivää, jona konserni sitoutuu erän hankintaan tai myyntiin. Rahoitusvarat, joita ei myöhemmin arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, arvostetaan alun perin käypään arvoon lisättynä välittömillä hankintakuluilla. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaraan liittyvään kassavirtaan on lakannut tai siirtynyt pois konsernista ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet pois konsernista.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti selvitettävissä, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Lainat ja muut saamiset merkitään taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan niiden syntymistilikaudella. Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin konsernin rahoitusvarojen omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat ovat myyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaissopimukset kuuluvat tähän ryhmään, jos ne on solmittu myyntitarkoituksessa tai jos ne eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan kriteereitä. Tähän ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia rahoitusvaroja, jos niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai jos niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä.
Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset ovat julkisesti noteeraamattomia muita kuin johdannaissopimuksia, ja niillä on kiinteä tai määriteltävissä oleva maksupäivä. Varat kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, paitsi jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, jolloin ne ovat pitkäaikaisia rahoitusvaroja. Taseessa laina ja muut saamiset kuuluvat erään "Myyntisaamiset ja muut saamiset".
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, vähennettynä arvonalentumisella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai rahoituksellinen uudelleenjärjestely sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Kirjattava arvonalentuminen on saamisen tasearvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen tulevien kassavirtojen nykyarvon erotus. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan "Liiketoiminnan muihin kuluihin".
Yhtiö voi vähentää vastapuoliriskiä myymällä saamisiaan kolmannelle osapuolelle eli rahoitusyhtiölle. Saamisten myynnissä saamiset siirretään rahoitusyhtiön hallintaan, jolle siirtyvät myös kaikki saamiseen liittyvät oikeudet. Rahoitusyhtiö maksaa myyntihetkellä konsernille ennakon, josta on vähennetty palkkiot ja muut järjestelyyn liittyvät kulut.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaissopimuksia, jotka on luokiteltu tähän luokkaan tai jotka eivät kuulu muihin edellä mainittuihin luokkiin. Ne kuuluvat taseen pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei johdon aikomuksena ole myydä rahoitusvaraa tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden kuluessa. Voitot tai tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjataan "Liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "Liiketoiminnan muihin kuluihin".
Vuokrasopimukset
Rahoitusleasing
Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällaisilla sopimuksilla hankitut omaisuuserät merkitään vuokrakauden alkaessa taseeseen määrään, joka vastaa vuokrauksen kohteena olevan omaisuuden käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa vuokrakauden alussa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluihin ja velan maksuun. Vastaava leasingvuokravastuu, vähennettynä rahoituskuluilla, merkitään korollisiin velkoihin. Rahoitusjärjestelyyn liittyvä korkokustannus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitut omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.
Järjestely, joka ei täytä rahoitusleasingin luokitteluvaatimuksia, mutta joka siirtää oikeuden käyttää omaisuuserää sekä siirtää vuokralle ottajalle oikeuden kontrolloida omaisuuserän käyttöä tarkastellaan IFRIC 4:n tulkintojen pohjalta.
Muut vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa omistukselle ominaiset olennaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, ovat muita vuokrasopimuksia. Näiden sopimusten perusteella suoritetut maksut (vähennettynä vuokranantajan myöntämillä kannustimilla) kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajalle jaksotettuna.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, jotka on määritelty normaalitoiminta-asteen mukaan. Nettorealisointiarvo on tavallisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla välittömillä myyntikuluilla. Trading-tarkoituksessa hankitut varastot arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään arvoon vähennettynä välittömillä myyntikuluilla. Standardivaraosat sisällytetään vaihto-omaisuuteen ja ne kirjataan tulosvaikutteisesti käytön mukaan.
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset esitetään taseessa hankintamenoon. Rahat ja pankkisaamiset sisältää käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisemman tapahtuman seurauksena, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksia voi syntyä ympäristövelvoitteista, oikeudenkäynneistä, uudelleenjärjestelyistä sekä tappiollisista sopimuksista. Ympäristövaraukset merkitään taseeseen ympäristölainsäädännön ja muiden määräysten voimassa olevan tulkinnan mukaisesti silloin, kun yllä mainitut varauksen kirjaamisedellytykset täyttyvät.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Käytössä oleva pankkitilin limiitti kirjataan taseeseen lyhytaikaisiin velkoihin. Johdannaissopimukset luokitellaan myyntitarkoituksessa pidettäviin, ja ne kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, elleivät ne täytä IAS 39:ssä tarkoitetun suojauslaskennan edellytyksiä. Velat luetaan pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, paitsi ne, jotka erääntyvät alle 12 kuukaudessa tilikauden päättymisestä.
Työsuhde-etuudet
Eläkevastuut
Neste Oilin konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka on pääasiassa hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyitä.
Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta. Muut kuin maksupohjaiset järjestelyt ovat etuuspohjaisia.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Eläkevelvoitteen nykyarvo on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen (The Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen laatimien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjojen (AA-luokitus) markkinatuottoa, joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Nettokorko sisältyy rahoituskuluihin tuloslaskelmassa.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi laajaan tuloslakelmaan. Taseeseen merkitty varallisuus tai velka on etuuspohjaisen eläkevastuun määrä raportointihetkellä, vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen kirjataan vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Osakkeina selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta vastaava oman pääoman lisäys.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus solmitaan ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannaissopimus määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaissopimukset joko: 1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi sopimuksen solmimishetkellä suojauksen kohteen ja suojaavan instrumentin välisen yhteyden sekä riskienhallintapolitiikan tarkoituksen ja strategian suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Myös suojauksen tehokkuuden arviointi dokumentoidaan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen voimassaoloaikana sen todentamiseksi, että suojaustransaktiot ovat erittäin tehokkaita suojaamaan käyvän arvon muutoksia tai tulevia rahavirtoja. Suojauslaskennasta suojaustyypeittäin kerrotaan liitetiedossa 3.
Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos merkitään omaan pääomaan / muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu. Ennakoitua Yhdysvaltain dollarin määräistä myyntiä suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan liikevaihtoon. Kun suojatun ennakoidun liiketapahtuman seurauksena kirjataan muu kuin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä, voitto tai tappio kirjataan taseeseen omaisuuserän hankintamenoon. Voitot ja tappiot sisältyvät lopulta tuloslaskelmaan kirjattaviin poistoihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten korkoelementti kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin, ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan / muihin laajan tuloksen eriin. Jos ennakoidun liiketapahtuman ei enää odoteta tapahtuvan, omaan pääomaan kirjattu kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset kompensoiden johdannaissopimusten tulosvaikutusta. Jos johdannaissopimukset eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan.
Johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja
Tietyt öljy- ja rahtijohdannaissopimukset eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, vaikka näitä sopimuksia solmitaan pääosin suojaus-tarkoituksissa. Öljyjohdannaissopimuksia solmitaan myös trading-tarkoituksissa. Tietyt valuutta- ja korkojohdannaissopimukset eivät myöskään täytä suojauslaskennan ehtoja. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan öljy- ja rahtijohdannaissopimusten osalta liikevoittoon ja rahoitukseen liittyvien johdannaissopimusten osalta rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Määritelmiä
Liikevoitto
Liikevoitto sisältää tuotot tuotteiden ja palveluiden myynnistä sekä muut liiketoiminnan tuotot kuten osakkeiden sekä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot. Liikevoitosta on vähennetty osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot sekä kulut, jotka liittyvät tuotteiden ja palveluiden tuotantoon, markkinointiin ja myyntiin, yleishallintoon, sekä poistot ja arvonalentumiset. Öljy- ja rahtijohdannaissopimusten realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset sekä tulevan rahavirran, myyntien ja ostojen, suojaamiseen käytettävien valuutta- ja öljyjohdannaisten realisoituneet voitot tai tappiot, jotka kirjataan tuloslaskelmaan, sisältyvät myös liikevoittoon.
Vertailukelpoinen liikevoitto
Vertailukelpoinen liikevoitto on laskettu vähentämällä varastovoitot/-tappiot, osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot sekä öljy- ja rahtijohdannaisten avoimien positioiden käypien arvojen muutokset raportoidusta liikevoitosta. Varastovoitot/-tappiot sisältävät trading-varastojen käypien arvojen muutokset. Konserni päivitti vertailukelpoisen liikevoittonsa laskentatapaa vuonna 2012 siten, että vertailukelpoinen liikevoitto heijastaa paremmin konsernin Öljytuotteet-segmentin operatiivista tulosta. Vertailukelpoisen liikevoiton laskennassa on siirrytty kuukausittaisten keskiarvojen käytöstä päiväkohtaisten hintojen käyttöön oikaistaessa varastovoittoja ja -tappioita.
Segmentin sidottu pääoma
Segmentin sidottu pääoma sisältää segmentin aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältäen osakaslainat, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden ja segmentille kohdistetut korottomat saamiset ja velat sekä varaukset ja eläkevelvoitteet.
Sidotun pääoman tuotto, %
Sidotun pääoman tuotto lasketaan jakamalla segmentin liikevoitto keskimääräisellä segmentin sidotulla pääomalla.
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto lasketaan jakamalla segmentin vertailukelpoinen liikevoitto keskimääräisellä segmentin sidotulla pääomalla.