• Tulosta
  • Poista sivu raportistasi Lisää sivu raporttiisi
  • Tallennetut sivut
  • Lataa tiedostoja
  • Anna palautetta
  • Sanasto
3 Taloudellisten riskien hallinta
Riskienhallinnan periaatteet
Neste Oil tunnistaa riskin olennaisena ja väistämättömänä osana liiketoimintaansa. Riskille on tunnusomaista olla sekä uhka että mahdollisuus. Yleisperiaatteen mukaisesti riskejä hallitaan siellä, missä ne syntyvät eli liiketoiminta-alueilla ja yhteisissä toiminnoissa. Neste Oil pyrkii hallitsemaan liiketoimintaansa kohdistuvien riskien vaikutusta erilaisilla riskienhallintastrategioilla. Hallituksen hyväksymä Konsernin riskienhallintapolitiikka sekä siihen liittyvät Konsernin riskienhallintaperiaatteet määrittelevät riskienhallinnan hallintomallin, vastuut ja prosessit riskien ja riskienhallinnan raportoimiseksi ja kommunikoimiseksi.
Riskienhallintapolitiikassa ja -periaatteissa määritellään yksityiskohtaiset riskienhallinnan periaatteet useiden eri riskien osalta, kuten strategiset riskit, markkinariskit mukaan lukien vastapuoliriskit, operatiiviset ja toiminnalliset riskit sekä työturvallisuusriskit ja oikeudelliset vastuut. Riskienhallintapolitiikkaa ja -periaatteita sovelletaan yhdessä muiden konsernin toimintaohjeiden kanssa. Konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteet sekä Luotto- ja vastapuoliriskinhallintaperiaatteet ovat myös hallituksen hyväksymiä. Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi ja tarkastelee säännöllisesti taloudellisten riskien riskienhallintapolitiikkaa, periaatteita, riskilimiittejä ja muita riskienhallinnan toimenpiteitä.
Taloudellisten riskien hallinta kohdistuu tuloksen, taseen ja kassavirran vaihtelun vähentämiseen ja pyrkii turvaamaan konsernille tehokkaan ja kilpailukykyisen rahoitustilanteen.
Riskienhallinnan organisaatio
Konsernin riskienhallinta ja riskienhallinnan asiantuntijat yhteisissä toiminnoissa ja liiketoiminta-alueilla ovat vastuussa tiettyjen riskialueiden kontrolloinnista, riskienhallintaprosesseihin liittyvästä konsultoinnista ja neuvonnasta sekä riskienhallintajärjestelmien kehittämisestä.
Konsernirahoitus vastaa koko konsernin valuutta-, luotto- ja vastapuoli-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta kuten myös vakuutushallinnasta. Hintariskienhallinta, toisin sanoen konsernin jalostusmarginaalin ja varastojen hintariskeiltä suojautuminen on myös organisoitu kuuluvaksi Konsernirahoitukseen. Lisäksi Konsernirahoitus koordinoi käyttöhyödykkeisiin ja päästöoikeuksien palautusvelvoitteeseen liittyvää hintariskienhallintaa ja tarjoaa hintariskin suojauspalveluita sekä sisäisille että ulkoisille vastapuolille.
Konsernin riskienhallintayksikkö ja konsernirahoitus kuuluvat konsernin taloustoimintoon, jota johtaa talous- ja rahoitusjohtaja, ja molemmat yksiköt toimivat läheisessä yhteistyössä konsernin liiketoiminta-alueiden kanssa.
Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alue sekä vähäisessä määrin myös muut toiminnot solmivat johdannaissopimuksia hallitakseen tiettyihin fyysisiin öljy- ja rahtisopimuksiin liittyvää hintariskiä. Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alue solmii myös johdannaissopimuksia trading-tarkoituksessa vahvistettujen riskilimiittien puitteissa.
Riskienhallintakomitea kontrolloi riskienhallinnan prosessia ja noudattamista. Riskienhallinnan raportointia johtaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernin merkittävät riskit raportoidaan hallitukselle, hallituksen tarkastusvaliokunnalle, riskienhallintakomitealle, toimitusjohtajalle sekä konsernijohdolle osana strategia- ja suunnitteluprosessia. Liiketoimintasegmenttien ja konsernin markkina- ja rahoitusriskejä koskeva raportti sisältyy johdon kuukausiraporttiin.
Markkinariskit
Markkinariski on riski tai epävarmuus, joka johtuu mahdollisista markkinahintojen muutoksista ja niiden vaikutuksesta liiketoiminnan tulevaan suoriutumiseen. Pääasialliset hyödykkeiden hintariskit, joille konserni altistuu käsittää raakaöljyn, öljytuotteiden, uusiutuvien syöttöaineiden ja uusiutuvan dieselin hinnat, jotka saattaisivat epäedullisesti vaikuttaa konsernin rahoitusvarojen, velkojen  tai odotettavissa olevan rahavirran arvoon. Koska öljymarkkinoilla käytetty hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari ja Neste Oil toimii ja raportoi euroissa, myös tämä tekijä altistaa Neste Oilin liiketoiminnan lyhyen aikavälin transaktioriskeille sekä pitkän aikavälin valuuttariskeille. Konserni käyttää erilaisia johdannaiskauppoja riskienhallintatarkoituksiin konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Positioita seurataan ja hallitaan päivittäin edellä mainittujen riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti.
1. Hyödykehintariski
Pääasialliset Neste Oilin liiketoimissaan kohtaamat hyödykehintariskit liittyvät raakaöljyn, uusiutuvien syöttöaineiden ja muiden syöttöaineiden sekä jalostettujen öljy- ja uusiutuvien tuotteiden markkinahintoihin. Nämä hinnat ovat alttiina merkittäville vaihteluille seurauksena ajoittaisesta ylitarjonnasta ja tarjonnan tiukkuudesta useilla markkina-alueilla yhdistettynä kysynnän vaihteluihin.
Neste Oilin liiketoiminnan tulos kultakin tilikaudelta perustuu ensisijaisesti jalostettujen fossiilisten polttoaineiden tai uusiutuvien tuotteiden kysyntään ja hintoihin suhteessa raaka-aineiden tarjontaan ja hintoihin. Nämä tekijät yhdessä Neste Oilin raakaöljyn, uusiutuvien syöttöaineiden ja muiden syöttöaineiden oman käytön sekä tuotantovolyymin kanssa vaikuttavat merkittävästi yhtiön Öljy- ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen tulokseen ja rahavirtaan. Öljy- ja uusiutuvat tuotteet on liikevaihdoltaan, tulokseltaan ja sidotulta pääomaltaan Neste Oilin suurin liiketoiminta-alue.
Neste Oil jakaa liikevaihtoon, tulokseen sekä sidottuun pääomaan vaikuttavat hyödykehintariskit kahteen pääkategoriaan; varastohintariskiin ja jalostusmarginaaliriskiin.
Varastohintariski
Hintariskienhallinnan näkökulmasta Neste Oilin jalostamoiden varasto koostuu kahdesta osasta. Varastojen ensimmäisen ja suurimman osan koko pysyy jatkuvasti verrattain vakaana ja sitä kutsutaan ”perusvarastoksi”. Toinen, päivittäin vaihteleva varaston osa on perusvarastotasosta poikkeava varaston osa, jota Neste Oilissa kutsutaan "transaktiopositioksi".
Perusvarasto on minimivarastotaso jolla voidaan kohtuullisesti varmistaa että jalostamot voidaan pitää käynnissä eikä toimituksia vaaranneta. Se muodostuu varastoista jalostamoilla ja logistiikassa. Perusvarasto sisältää velvoitevaraston, jota Neste Oilin tulee ylläpitää Suomen lakien ja säädösten mukaisesti.
Logistiikkaan liittyvän hintariskienhallinnan rooli on erityisesti läsnä uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnassa, johtuen markkinakäytännöistä raaka-aineiden hinnoittelussa ja pidemmistä merikuljetuksista. Uusiutuvien polttoaineiden liiketoimintaan liittyvä hintariskin perusvarasto on korkeampi kuin fyysinen varasto, ja se on noin kolmannes uusiutuvien käytetystä vuosittaisesta jalostuskapasiteetista. Perinteisessä öljynjalostustoiminnassa perusvarasto on noin kymmenesosa fossiilisten polttoaineiden vuotuisesta kokonaisjalostuskapasiteetista.
Perusvarasto muodostaa Neste Oilin tuloslaskelmaan ja taseeseen kohdistuvan riskin, koska Neste Oil arvostaa hankinnan ja valmistuksen kulut, raaka-aineet ja varastot FIFO-menetelmällä. Hintariskienhallintatoimenpiteitä ei kohdisteta perusvarastoon. Sen sijaan Neste Oilin varastoriskienhallintaa koskevat periaatteet kohdistuvat ”transaktiopositioon” siinä määrin kuin siitä voi aiheutua rahavirtariskiä. Riski muodostuu syöttöainehankintojen, jalostamon tuotannon ja jalostettujen öljytuotteiden myynnin yhdistelmästä kullakin jaksolla.
Neste Oilin riskienhallintaperiaatteen mukaisesti koko avoinna oleva transaktiopositio suojataan viipymättä.
Transaktiopositionsuojauksessa käytetään johdannaissopimuksia. Koska suojauksen kohteena olevien syöttöaineiden tai jalostettujen öljytuotteiden ominaisuudet eroavat siitä mitä johdannaisilla voidaan ostaa tai myydä ja koska Neste Oilin jakson aikana käyttämien syöttöaineiden ja jalostamien öljytuotteiden laatu vaihtelee, liiketoimintaan kohdistuu kaikesta huolimatta jonkinasteinen perusriski. Perusriski on tyypillisesti suurempi Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnassa kuin fossiilisen polttoaineen jalostuksessa johtuen syöttöainevalikoiman luonteesta ja käytettävien suojausinstrumenttien niukkuudesta.
Jalostusmarginaaliriski
Koska kokonaisjalostusmarginaali on tärkeä tekijä Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alueen tuloksen muodostumisessa, sen vaihtelu muodostaa merkittävän riskin.
Fossiilisten polttoaineiden jalostustoiminnassa jalostusmarginaaliriski on fossiilisista polttoaineista valmistettujen tuotteiden myyntihintojen ja niiden valmistukseen käytettyjen fossiilisten syöttöaineiden funktio. Neste Oilin perinteisen öljynjalostusliiketoiminnan jalostusmarginaaliriskiä lieventää yhtiön korkean konversioasteen jalostamot.
Neste Oil on alttiina suuremmalle marginaaliheilahtelulle Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnassa kuin fossiilisen polttoaineen jalostuksessa. Uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnassa jalostusmarginaali on pääasiassa uusiutuvan polttoaineen myyntihinnan ja käytetyn syöttöaineen hinnan funktio. Uusiutuvan dieselin hinnoittelun perusteena käytetyt hintanoteeraukset ovat ensisijaisesti öljytuotteisiin tai perinteiseen biodieseliin liittyviä. Tuotehinnat vaihtelevat alueittain riippuen biomandaattien luonteista, paikallisesta tarjonnasta ja kysynnästä sekä fossiilisten polttoaineiden hinnoista . Euroopassa uusiutuvan dieselin hinnat määräytyvät pääosin paikallisten biodiesel -hintojen mukaan. Tyypillisiä biodiesellaatuja ovat FAME (Fatty Acid Methyl Esther) ja RME (Rapeseed Methyl Esther). Pohjois-Amerikassa paikallinen biodieselreferenssi ja tyypillinen uusiutuvan polttoaineen hinnoittelun ajuri on SME (Soy Methyl Esther), jonka hintaan vaikuttaa suoraan RIN:n (Renewable Identification Number) arvo. Syöttöainekustannukset riippuvat syöttöainevalikoimasta ja ovat tyypillisesti peräisin eri kasviöljyistä ja rasvoista. Syöttöaineiden hintoihin pääosin vaikuttavat tekijät ovat niiden kysynnän ja tarjonnan balanssit, satoennusteet ja paikallinen sää. Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnassa marginaalin epävakautta hallitaan pääosin operatiivisilla toimilla.
Varmistaakseen barrelikohtaisen marginaalin ja rahavirran Neste Oil on määritellyt marginaalisuojausperiaatteet sen tärkeimmille jalostusliiketoimilleen. Fossiilisten polttoaineiden jalostustoiminnassa käytetyt suojausasteet, jotka ilmaistaan prosentteina vuotuisesta tuotantomäärästä, ovat tyypillisesti maltillisia. Uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnassa tavoiteltu suojausaste on tyypillisesti korkeampi. Suojausasteen voidaan odottaa kuitenkin vaihtelevan ajan mittaan. Uusiutuvien polttoaineiden osalta suojausastetta mitataan ja seurataan prosentteina neljännesvuosittaisista myyntimääristä.
Jalostusmarginaalinsuojauksessa käytetään johdannaissopimuksia. Suojaukset kohdistuvat Neste Oilin kokonaisjalostusmarginaalin osatekijöihin, sekä ennustettuun tai sovittuun myyntiin ja jalostamoiden tuotantoon, jotka ovat alttiina kansainvälisten markkinahintojen vaihtelulle. Koska suojauksen kohteena olevien syöttöaineiden tai jalostettujen öljytuotteiden ominaisuudet eroavat siitä mitä johdannaisilla voidaan ostaa tai myydä ja Neste Oilin jakson aikana käyttämien syöttöaineiden ja jalostamien öljytuotteiden laatu vaihtelee, liiketoimintaan kohdistuu kaikesta huolimatta jonkinasteinen perusriski. Perusriski on tyypillisesti suurempi Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnassa kuin fossiilisen polttoaineen jalostuksessa johtuen syöttöainevalikoiman luonteesta ja käytettävien suojausinstrumenttien niukkuudesta.
Liitteessä 25 on esitetty öljyjohdannaisiin liittyvä konsernin avoin johdannaispositio tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 (31.12.2012).
2. Valuuttariski
Öljymarkkinoiden hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari, mutta Neste Oilin toiminta- ja raportointivaluutta on euro. Neste Oilin liiketoimintaan kohdistuu näin ollen lyhyen aikavälin transaktioriskejä sekä pitkän aikavälin valuuttariskejä.
Neste Oilin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta rahavirrassa, tuloksessa ja taseessa. Yleisesti ottaen tämä tapahtuu suojaamalla sovittuihin ja ennakoituihin rahavirtoihin liittyviä sekä taseeseen sisältyviä valuuttariskejä (transaktiopositio) sekä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omaan pääomaan liittyviä riskejä (translaatiopositio).
Transaktioriski
Pääsääntöisesti liiketoiminta-alueet suojaavat erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräisiksi sovitut rahavirrat. Ulkomaanrahanmääräiset nettorahavirrat ennustetaan rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta ja suojataan fossiilisiin polttoaineisiin liittyen keskimäärin 80 %:sti seuraavan 1–6 kuukauden osalta ja 40 %:sti seuraavien kuuden kuukauden osalta ja uusiutuviin polttoaineisiin liittyen keskimäärin 60 %:sti seuraavan 1–6 kuukauden osalta ja 25%:sti seuraavien kolmen kuukauden osalta. Tähän riskineutraaliin vertailupositioon tehtäville poikkeuksille on haettava konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteissa kuvatulla tavalla erillinen hyväksyntä. Tärkein suojattava valuutta on Yhdysvaltain dollari. Muita olennaisia suojattavia valuuttoja ovat Malesian Ringgit ja Ruotsin kruunu. Singaporen dollarin odotetaan liittyvän olennaiseksi suojattavaksi valuutaksi vuonna 2014.
Konsernin nettopositiota hallitaan valuuttatermiineillä sekä optioilla. Johdannaissopimukset solmitaan suojaustarkoituksissa, ja pääosaan niistä sovelletaan IFRS:n tarkoittamaa suojauslaskentaa. Liiketoiminta-alueet vastaavat tulevien valuuttamääräisten nettorahavirtojensa ennustamisesta, ja konsernirahoitus vastaa suojaustoimenpiteiden toteuttamisesta.
Neste Oililla on taseessaan valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, kuten valuuttamääräisiä lainoja, talletuksia, nettokäyttöpääomaa, sekä kassavaroja muissa valuutoissa kuin kotivaluutassa. Pääperiaate on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti käyttämällä valuuttatermiineitä ja optioita. Suojaamattomia positioita sallitaan konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteissa määritellyissä rajoissa. Merkittävin ja eniten heilahtelua aiheuttava valuuttamääräinen erä taseessa on nettokäyttöpääoma. Monet konsernin liiketoimista, kuten tuotteiden ja palveluiden myynnit sekä raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden ostot, liittyvät dollarimääräiseen liiketoimintaympäristöön. Siksi konserni suojaa päivittäistä nettokäyttöpääomansa määrää. Tämä on osa edellä mainittua tasesuojausta, jonka tarkoituksena on vähentää euron ja Yhdysvaltain dollarin välisen valuuttakurssin tuomaa vaihtelua. Tilikauden 2013 aikana päivittäin suojattava tasesuojauspositio on vaihdellut noin 151 ja 635 miljoonan euron välillä. Samoin kuin varastohintariskin hallinta valuuttakurssiriskin suojaus kohdistuu perusvaraston ylittävään varasto-osuuteen. Konsernirahoitus vastaa valuuttakurssiriskille altistuvien eri tase-erien yhdistämisestä suojattavaksi nettopositioksi ja suojaustransaktioiden tekemisestä. Valuuttariskiä arvioidaan mittaamalla valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta historiallisia volatiliteettejä käyttämällä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korollinen vieras pääoma valuutoittain tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 (31.12.2012). Summat ovat miljoonia euroja.
milj. euroa 2013 2012
EUR 1 628 2 181
SGD 51 86
USD 79 67
Muut - -
1 758 2 334
Liitteessä 25 on esitetty valuuttajohdannaisiin liittyvän konsernin avoimen johdannaisposition nimellisarvot ja käyvät arvot tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 (31.12.2012).
Translaatioriski
Konsernirahoitus on vastuussa myös Neste Oilin translaatioriskin hallinnasta. Translaatiopositio muodostuu sijoituksista ulkomaisiin tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiin. Pääperiaatteena on olla suojaamatta translaatiopositiota. Neste Oil saattaa kuitenkin pyrkiä vähentämään translaatioriskistä johtuvaa konsernin oman pääoman määrän vaihtelua suojaustoimenpiteillä. Translaatioposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Konsernirahoitus päättää mahdollisista suojaustoimista. Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten oma pääoma 31.12.2013 oli 482 miljoonaa euroa (2012: 500 miljoonaa euroa). Positiot eri valuutoissa ja suojausasteet on esitetty alla olevassa taulukossa.
Konsernin translaatiopositio 2013 2012
milj. euroa Netto-
sijoitus
Suojaus Suojaus-
aste %
Netto-
sijoitus
Suojaus Suojaus-
aste %
USD 50 - 0 % 61 - 0 %
SEK 207 - 0 % 222 - 0 %
CAD 101 - 0 % 80 - 0 %
RUB 71 - 0 % 77 - 0 %
LTL 31 - 0 % 34 - 0 %
Muut 22 - 0 % 26 - 0 %
482 - 0 % 500 - 0 %
3. Korkoriski
Neste Oil altistuu korkoriskille lähinnä korollisten nettovelkojensa kautta. Yhtiön korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa. Konsernin nettovelkaposition riskineutraali korkosidonnaisuusaika on 12 kuukautta, ja se voi vaihdella kuudesta 36 kuukauteen. Konserni käyttää korkojohdannaisia mukauttaakseen nettovelan korkosidonnaisuusaikaa. Konsernirahoitus hallinnoi keskitetysti konsernin korkoriskipositiota. Liitteessä 25 on esitetty korkojohdannaisiin liittyvän konsernin avoimen johdannaisposition nimellisarvot ja käyvät arvot tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 (31.12.2012).
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisten velkojen koronmuutosten ajankohdista.
milj. euroa
Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu 1 vuoden
sisällä
1–5
vuoden
sisällä
yli 5
vuoden
sisällä
Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
      Rahoitusvelat
      Lainat rahoituslaitoksilta 292 0 0 292
      Leasinglainat 4 50 0 54
      Joukkovelkakirjalaina 0 50 0 50
      Koronvaihtosopimusten vaikutus 650 -450 -200 0
      Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
      Joukkovelkakirjalaina 0 872 394 1 266
      Leasinglainat 0 13 83 96
946 535 277 1 758
4. Herkkyys markkinariskeille
Liikevoiton herkkyys konsernin liiketoimintaan liittyville markkinariskeille
Liiketoimintansa luonteen vuoksi konsernin taloudellinen tulos on herkkä edellä kuvatuille markkinariskeille. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sitä, miten konsernin toiminnan kannalta keskeisten hinta- ja valuuttatekijöiden muutokset vaikuttaisivat keskimäärin yhtiön liikevoittoon vuonna 2014 (2013). Laskelma perustuu oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista, eikä siinä ole otettu huomioon suojaustoimenpiteiden vaikutusta.
Keskimääräinen vaikutus liikevoittoon (IFRS) ilman suojauksia 1)
2014 2013
+/– 10 %:n muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa milj. euroa − 99 / + 121 − 98 / + 120
Kokonaisjalostusmarginaalin muutos +/– 1,00 dollaria barrelilta milj. US dollaria +/– 110 +/– 105
Raakaöljyn hinnan muutos +/– 10 dollaria barrelilta milj. US dollaria +/– 100 +/– 100
Palmuöljyn hinnan muutos +/– 100 dollaria tonnilta milj. US dollaria +/– 55 +/– 55
Uusiutuvien Polttoaineiden jalostusmarginaalin muutos +/– 50 dollaria tonnilta milj. US dollaria +/– 100 +/– 100
1) Varasto voitot/tappiot eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille
Seuraavassa on esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi. Se pyrkii havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyden öljyn hinnan muutokselle, euron ja dollarin väliselle valuuttakurssille ja koroille, jotka johtuvat taseeseen 31.12.2012 (31.12.2011) sisältyvistä rahoitusinstrumenteista: rahoitusvaroista ja -veloista sekä johdannaissopimuksista IFRS-standardien määritelmän mukaisesti. Yllä mainituille markkinariskeille herkkiä rahoitusinstrumentteja ovat käyttöpääomaerät, kuten myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, korolliset velat, talletukset, rahat ja pankkisaamiset ja johdannaissopimukset. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksen oletetaan kohdistuvan täysimääräisesti omaan pääomaan/ laajaan tuloslaskelmaan.
Öljyn hinnan muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
raakaöljyyn, öljytuotteisiin ja kasvisöljyihin liittyvien johdannaissopimusten hintatason muutoksen oletetaan olevan +/– 10 %
laskelma sisältää jalostamoiden varastoposition hintariskin suojaamiseksi tehtyihin öljyn johdannaissopimuksiin kohdistuvan herkkyyden; sen sijaan vastaava kohde-etuutena oleva varastopositio ei sisälly laskelmaan, koska vaihto-omaisuutta ei luokitella rahoitusinstrumentiksi
laskelma sisältää tulevan ennustetun jalostusmarginaalin suojaamiseksi tehtyihin öljyn johdannaissopimuksiin kohdistuvan herkkyyden; sen sijaan kohde-etuutena oleva ennustettu jalostusmarginaalipositio ei sisälly laskelmaan
eri öljytuotelaatujen hintaeroihin kohdistuvien öljyn johdannaissopimusten herkkyys ei sisälly laskelmaan, koska hintavaihteluja näiden sopimusten osalta ei oleteta olevan
laskelma ei sisällä herkkyyttä niiden raakaöljyn ja öljytuotteiden johdannaissopimusten osalta, jotka kohdistuvat saman instrumentin eri maturiteettien välisiin hintaeroihin, koska hintavaihteluja näiden sopimusten osalta ei oleteta olevan.
Euron ja dollarin välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
euron ja dollarin valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/– 10 %
positio sisältää dollarimääräiset rahoitusvarat ja velat eli korolliset velat, talletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, rahat ja pankkisaamiset ja johdannaissopimukset
positio ei sisällä dollarimääräisiä tulevia kassavirtoja.
Dollarin ja Malesian ringgitin (MYR) välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
dollarin ja ringgitin valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/– 10 %
positio sisältää MYR-määräiset johdannaissopimukset
positio ei sisällä MYR-määräisiä tulevia kassavirtoja.
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
korkotason muutokseksi oletetaan yksi prosenttiyksikkö
positio sisältää korolliset rahoitusvelat, korolliset rahoitussaamiset ja koronvaihtosopimukset
vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit vaikuttavat tuloslaskelmaan lukuun ottamatta niitä tulevia kassavirtoja suojaavia johdannaissopimuksia, jotka vaikuttavat omaan pääomaan.
Seuraavassa taulukossa esitetty herkkyysanalyysi ei välttämättä ole edustava, koska konserni altistuu markkinariskeille myös muiden tase-erien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Tällainen muu tase-erä on esimerkiksi vaihto-omaisuus. Herkkyyslaskelmissa ei ole otettu huomioon tulevia rahavirtoja, joihin kohdistuu merkittäviä suojaustoimenpiteitä. Siksi laskelmassa vaikuttaa ainoastaan suojausinstrumentin käyvän arvon muutos. Lisäksi euron ja dollarin välisen valuuttakurssin muutokselle herkkä positio vaihtelee merkittävästi kooltaan, joten tilinpäätöshetken tilanne ei välttämättä kuvaa keskimääräistä tilannetta tilikauden aikana. Seuraavassa taulukossa sarake "Oma pääoma" sisältää suoraan omaan pääomaan kirjatut erät. Tuloslaskelmaan vaikuttavat erät eivät ole mukana omassa pääomassa.
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille
2013 2012
Tulos-
laskelma
        Oma
pääoma
Tulos-
laskelma
        Oma
pääoma
+/– 10 % muutos öljyn hinnassa 1) milj. euroa –/+ 8 +/− 0 +/− 9 −/+ 7
+/– 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa milj. euroa + 59 / − 74 + 38 / − 34 + 63 / − 79 + 42 / − 39
1 % muutos markkinakoroissa milj. euroa +/− 7 +/− 0 +/− 9 +/− 0
+/− 10 % muutos dollarin ja ringgitin välisessä valuuttakurssissa milj. euroa +/− 28 +/− 0 +/− 8 +/− 0
1) sisältää raakaöljyn, öljytuotteiden ja kasvisöljyjen johdannaisia
5. Suojauslaskenta
Valuuttajohdannaisia käytetään vähentämään valuuttakurssien vaihtelusta johtuvaa epävarmuutta tulevaisuuden ennakoitujen myyntien ja muiden tuottojen kassavirroissa sekä Neste Oilin taseessa. Valuuttajohdannaiset on määritelty joko tulevan liiketapahtuman, esimerkiksi rahavirran tai nettosijoituksen, suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä. Konserni käyttää suojausinstrumentteina valuuttatermiinejä tai -optioita.
Varmistaakseen barrelikohtaista jalostusmarginaaliaan konserni voi suojata jalostusmarginaaliansa hyödykejohdannaisten avulla. Tietyt hyödykejohdannaissopimukset on määritelty ennakoitujen liiketapahtumien suojauksiksi eli tulevan rahavirran suojausinstrumenteiksi.
Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia ja niiden johdannaisia, esimerkiksi peruutettavia koronvaihtosopimuksia, vähentääkseen heilahtelua tuloslaskelman korkokustannuksissa sekä muokkaamalla velkasalkun korkosidonnaisuusaikaa. Korkojohdannaiset on määritelty tulevan liiketapahtuman, esimerkiksi rahavirran, suojauksiksi, taseeseen merkityn omaisuuserän tai velan käyvän arvon suojauksiksi tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä. Konserni käyttää suojausinstrumentteina koronvaihtosopimuksia.
Tulevan rahavirran suojaus
Johdannaissopimukset, jotka täyttävät suojauslaskennan edellytykset on määritelty tulevan rahavirran suojauksiksi. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat tietyt jalostusmarginaalia suojaavat hyödykejohdannaiset seuraavan 12 kuukauden ennakoituja Yhdysvaltain dollarin määräisiä myyntejä, Malesian ringgiteissä hinnoiteltavia raaka-aineostoja, tai investointeja suojaavat valuuttajohdannaiset, sekä tilikaudella 2018 erääntyvä vaihtuvakorkoiseen velkaan liittyvä koronvaihtosopimus.
Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos merkitään omaan pääomaan/ laajaan tuloslaskelmaan. Valuutta-optioihin liittyvän aika-arvon muutokset kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Tilikausilla 2012 ja 2011 tehoton osuus on ollut vähäinen. Suojaustransaktioiden tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin jälkilaskennalla (back testing).
Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu. Ennakoitua Yhdysvaltain dollarin määräistä myyntiä suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan liikevaihtoon, ja tämä tapahtuu seuraavan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Ennakoituja Malesian ringgiteissä hinnoiteltavia ostoja suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan/ laajaan tuloslaskelmaan siihen asti kunnes ne kirjataan vaihto-omaisuuteen osaksi raaka-aineen hankintakustannusta IAS 2:n mukaan. Kun suojatun ennakoidun liiketapahtuman seurauksena kirjataan aineellinen hyödyke voitto tai tappio kirjataan omaisuuserän hankintamenoon taseeseen. Voitot ja tappiot sisältyvät lopulta tuloslaskelmaan kirjattaviin poistoihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten korkoelementti kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin, ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan/ laajaan tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojaus
Tietyt koronvaihtosopimukset on määritelty käyvän arvon suojauksiksi. Sellaisten korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset, jotka on määritelty ja jotka täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan kriteerit ja ovat erittäin tehokkaita, on kirjattu tuloslaskelmaan samoin kuin suojattavan omaisuuserän tai velan suojatun osan käyvän arvon muutos kompensoiden korkojohdannaisten tulosvaikutusta. Tehoton osuus kirjataan myös tuloslaskelmaan.
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
milj. euroa 2013 2012
- Suojausinstrumenteista johtuvat voitot tai tappiot -16 18
- Suojauksen kohteesta johtuvat voitot tai tappiot 16 -18
Ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn nettosijoituksen suojaus
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset on käsitelty samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Suojaavan instrumentin tehokkaan osan tulos on kirjattu omaan pääomaan/ laajaan tuloslaskelmaan, kun taas suojaavan instrumentin tehottoman osan tulos kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan/ laajaan tuloslaskelmaan kertyneet tulokset sisällytetään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta toiminnosta luovutaan.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan rahoituksen riittämättömyyttä tai poikkeuksellisen korkeita rahoituskustannuksia tilanteessa, jossa liiketoiminnan olosuhteet odottamattomasti heikentyvät rahoitusta tarvittaessa. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävä maksuvalmius ja varmistaa likviditeetin saatavuus kaikissa olosuhteissa epävarmuuden vähentämiseksi.
Neste Oilin pääasiallinen rahoituslähde on liiketoiminnan rahavirta. Lisäksi konserni pyrkii alentamaan likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskiään hajauttamalla lainojensa erääntymisajankohtia. Eräitä muita limiittejä on asetettu minimoimaan likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskiä. Konsernilla tulee kaikkina aikoina olla käytettävissä sitovia luottolimiittisopimuksia kaikkien seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvien lainojen maksamiseksi ja mahdollisesti ennustetun negatiivisen investointien jälkeisen nettorahavirran kattamiseksi. Sitovien luottolimiittisopimusten tulee aina olla määrältään vähintään 500 miljoonaa euroa. Lisäksi lyhytaikaiset korolliset velat saavat olla korkeintaan 30 % korollisten velkojen kokonaismäärästä.
Konsernin lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2013 oli 3,7 vuotta. Tärkeimmät olemassa olevat luottolimiittijärjestelyt ovat:
Monivaluuttainen valmiusluottojärjestely (sitova), 1 500 miljoonaa euroa
Sekkitililimiitit (sitova), 150 miljoonaa euroa
Yritystodistusohjelma (ei-sitova), 400 miljoonaa euroa.
31.12.2013 konsernilla oli rahaa ja pankkisaamisia sekä käyttämättömiä sitovia luottolimiittisopimuksia yhteensä 2 156 miljoonaa euroa.
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset
milj. euroa 2013 2012
Vaihtuva korko
– rahat ja pankkisaamiset 506 410
– sekkitililimiitit, erääntyvät vuoden sisällä 150 150
– valmiusluottojärjestelyt, erääntyvät vuoden sisällä 0 75
– valmiusluottojärjestelyt, erääntyvät yli vuoden päästä 1 500 1 500
2 156 2 135
Lainasopimuksiin perustuvat korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2013 on esitetty seuraavassa taulukossa.
milj. euroa 2014 1) 2015 2016 2017 2018 2019– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 59 360 345 277 66 416 1 523
- rahoituskulut 59 60 45 27 16 16 223
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset 0 300 300 250 50 400 1 300
Lainat rahoituslaitoksilta 166 52 8 47 7 17 297
- rahoituskulut 2 1 1 1 0 0 5
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset 164 51 7 46 7 17 292
Rahoitusleasinglainat 20 40 37 15 15 196 323
- rahoituskulut 14 13 12 12 12 110 173
Rahoitusleasinglainojen lyhennykset 6 27 25 3 3 86 150
Muut lainat 0 0 0 0 1 3 4
- rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 0
Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 0 0 0 0 1 3 4
Koronvaihtosopimukset
- rahoituskulut -11 -12 -9 -2 -1 -2 -37
1) Lyhennykset tilikaudella 2014 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.
Rahoituskulut ovat pääasiassa korkokuluja. Johdannaissopimusten maturiteetit sisältyvät liitetietoon 25.
Lainasopimuksiin perustuvat korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2012 on esitetty seuraavassa taulukossa.
milj. euroa 2013 1) 2014 2015 2016 2017 2018– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 59 60 359 345 277 482 1 582
- rahoituskulut 59 60 59 45 27 32 282
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset 0 0 300 300 250 450 1 300
Lainat rahoituslaitoksilta 359 372 52 8 48 24 863
- rahoituskulut 5 8 1 1 1 1 17
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset 354 364 51 7 47 23 846
Rahoitusleasinglainat 21 22 42 39 16 223 363
- rahoituskulut 15 15 14 13 13 130 200
Rahoitusleasinglainojen lyhennykset 6 7 28 26 3 93 163
Koronvaihtosopimukset
- rahoituskulut -3 -9 -10 -8 -2 -2 -34
1) Lyhennykset tilikaudella 2012 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.
Luotto- ja vastapuoliriski
Luotto- ja vastapuoliriski syntyy myynti- suojaus- ja trading-tapahtumista sekä kassavarojen sijoittamisesta. Riski syntyy siitä, että vastapuoli voi jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä, ja riskin suuruus määräytyy sekä vastapuolen luottokelpoisuuden että avoimen saldon perusteella. Luotto- ja vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta. Luotto- ja vastapuoliriskin hallinnan periaatteet on määritelty Neste Oilin Luotto- ja vastapuoliriskin hallintaperiaatteissa, jotka ovat hallituksen hyväksymät.
Riski määritellään sen Neste Oilille aiheutuvan arvioidun vahingon suuruiseksi, joka syntyisi vastapuolen jättäessä velvoitteensa täyttämättä. Sallittujen luottoriskien määrä, luottolimiitit, päätetään konsernitasolla, määritellään eri päätöksentekotasoilla ja jaetaan Neste Oilin liiketoiminta-alueille, jotka vastaavat vastapuoliriskin hallinnasta näiden rajojen puitteissa. Määriteltäessä öljytuotteiden myyntisopimuksiin liittyviä luottolimiittejä vastapuolet arvioidaan niiden luottokelpoisuuden suhteen. Tällöin päätetään, myönnetäänkö luottolimiitti vai vaaditaanko luottoriskiä pienentävä vakuus, kuten remburssi, pankkitakaus tai emoyrityksen takaus. Jos vaaditaan vakuus, luottoriskin arviointi tehdään vakuuden antajan taloudellisen tilanteen arvioinnin perusteella. Yhtenä vaihtoehtona on vaatia asiakkaalta ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Lisäksi luottoriskejä voidaan pienentää esimerkiksi saatavien myynnillä.
Vastapuolille myönnettävät luottolimiitit jaetaan kahteen luokkaan sopimustyypin mukaan: fyysiset myyntisopimukset sekä johdannaissopimukset. Vastapuolien luottorajat on määritelty ajallisesti maksun suorittamiseen liittyvän riskin ja toisaalta luottoriskiposition osalta. Määritettäessä vastapuolen luottolimiittiä konsernissa on käytössä kahden tyyppisiä valtuutuksia: päätöksentekovaltuudet luottoluokituslaitoksen luokittelemia vastapuolia koskien ja päätöksentekovaltuudet luokittelemattomia vastapuolia koskien. Pörssin ulkopuolella toteutettavien johdannaissopimusten osalta (OTC-sopimukset) Neste Oil on neuvotellut hyödyke-, valuutta- ja korkojohdannaisia koskevat ISDA-puitesopimukset (International Swaps and Derivatives Association, Inc.) pääasiallisten vastapuolten kanssa. Nämä sopimukset sallivat avoimen position netotuksen ja sopimuksen päättämisen maksuhäiriötilanteissa. Osaan öljyjohdannaisia koskevista sopimuksista sisältyy luottoriskiä vähentävä Credit Support Annex, jonka mukaan sopimuksessa määritellyn rajan ylittävälle saldolle on annettava käteisvakuus tai remburssi.
Neste Oil vähentää luottoriskiä tekemällä rahoitussopimuksia ainoastaan hyväksyttyjen vastapuolten kanssa. Vastapuolen luottoluokituksen vähimmäisvaatimus konsernirahoituksessa on BBB (S&P). Ulkomaisilla tytäryrityksillä voi olla pankkitilejä luottoluokitusta vailla olevissa rahalaitoksissa. Näihin liittyviä luottoriskejä on vähennetty siten, että tytäryritykset siirtävät ylimääräiset kassavaransa säännönmukaisesti konsernirahoitukseen.
Neste Oilille vakuutusturvaa tarjoavien vakuutusyhtiöiden tai jälleenvakuuttajien osalta minimiluottoluokitusvaatimus on A– (S&P).
Tilinpäätöshetkellä suurimmat saatavasaldot olivat Skandinavian tukkumyyntimarkkinoilla olevilta asiakkailta. Lisäksi konsernilla on lukumääräisesti laaja ja kansainvälisesti hajaantunut asiakaskunta. Merkittävimmät vastapuolet ovat lähinnä suuria kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja rahoituslaitoksia. Konsernin altistuminen odottamattomille luottotappioille yhdessä raportointisegmentissä voi kuitenkin kasvaa riskikeskittymien kautta, jos useat vastapuolet toimivat samalla toimialalla tai maantieteellisellä alueella, johon kohdistuu epäedullisia taloudellisia, poliittisia tai muita muutoksia. Näitä riskejä pienennetään ottamalla maariskit huomioon luottopäätöksenteossa.
Konsernissa noudatetaan luotto- ja vastapuoliriskienhallintaohjeistusta luottolimiittien tarkastus- ja seurantaprosessissa päivittäin. Prosessissa arvioidaan myös rahoitusmarkkinoiden tilanteen vaikutusta konsernin vastapuolten luottokelpoisuuteen hyödyntämällä käytettävissä olevia tietoja vastapuolista, niiden rahoitustilanteesta ja liiketoiminnoista. Öljyliiketoiminnan luonteesta johtuen voi yhdestä myyntitapahtumasta syntyvä tietyn vastapuolen avoin saldo luottolimiittiä vastaan olla noin 7,5–8 miljoonaa euroa, kun kerralla myydään suuri määrä jalostettuja öljytuotteita, esimerkiksi 10 000 tonnia. Tässä esimerkissä öljytuotteiden hinnan laskemisessa on käytetty raakaöljyn hintana 110 dollaria barrelilta vastaten tilikausien 2013 ja 2014 vaihteen hintatasoa.
Öljy- ja rahtijohdannaissopimusten vastapuolista tai niiden emoyrityksistä 92 %:lla oli hyvä luottoluokitus (min. BBB–, Investment grade) kansainvälisiltä luottoluokituslaitoksilta Standard & Poor's, Moody's tai Fitch 31.12.2013 tilanteessa. Vastaavasti kaikilla konsernirahoituksen valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolilla oli 31.12.2013 tilanteessa vähintään hyvä luottoluokitus (Investment grade). Johdannaiskauppaa tehdään myös pörssin välityksellä, mikä pienentää luottoriskiä.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty seuraavassa taulukossa. Avoimista myyntisaamisista 43 % on sellaisilta vastapuolilta, joilla itsellään tai niiden emoyhtiöillä on vähintään BBB– (S&P) luottoluokitus. Myyntisaamisista 57 % on sellaisilta vastapuolilta, joilla ei ole luottoluokitusta. Merkittävä osuus tästä saamisesta muodostuu lukumääräisesti laajalta joukolta yritys- ja yksityisasiakkaita. Erääntymättömien myyntisaamisten osalta 31.12.2013 tilanteessa ei ollut merkkejä siitä, etteivät vastapuolet pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan.
Myyntisaamisten ikäjakauma
milj. euroa 2013 2012
Erääntymättömät myyntisaamiset 832 961
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 37 47
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 2 0
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 5 0
876 1 008
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin tavoitteena on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka takaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatilisuudesta riippumatta. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, konsernin tavoitteena on ylläpitää samantapainen pääomarakenne kuin muilla hyvän luottoluokituksen (investment grade) öljynjalostus- ja markkinointiyhtiöillä. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta (leverage ratio), korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Korollinen nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja rahojen ja pankkisaamisten erotuksena.
Konsernin velan osuus kokonaispääomasta tullee vaihtelemaan suhdannesyklien mukaan, ja konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku vaihteluvälillä 25–50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2013 ja 31.12.2012 oli seuraava:
milj. euroa 2013 2012
Korolliset velat 1) 1 758 2 345
Rahat ja pankkisaamiset 2) 506 410
Korollinen nettovelka 1 252 1 935
Oma pääoma yhteensä 2 924 2 540
Korollinen nettovelka ja oma pääoma yhteensä 4 176 4 475
Velan osuus kokonaispääomasta 30,0 % 43,2 %
1) Sisältää 11 milj. euroa myytävänä oleviin varoihin sisältyvää korollista velkaa vuonna 2012. Myytävänä olevat varat on esitetty
liitetiedossa 5.
2) Sisältää 1 milj. euroa myytävä oleviin varoihin sisältyviä rahavaroja vuonna 2012. Myytävänä olevat varat on esitetty
liitetiedossa 5.