• Tulosta
  • Poista sivu raportistasi Lisää sivu raporttiisi
  • Tallennetut sivut
  • Lataa tiedostoja
  • Anna palautetta
  • Sanasto

Maaperä ja luonnon monimuotoisuus

Neste Oil tarkkailee pohjaveden ja maaperän tilaa järjestelmällisesti Suomen jalostamoillaan ja pyrkii estämään toiminnastaan aiheutuvaa maaperän likaantumista. Vauriot tai likaantuminen korjataan välittömästi. Vuonna 2013 sattui yksi vakava vuoto maaperään, kun Porvoon jalostamon satamassa tapahtui putkirikko, jossa arviolta 30 m3 öljyä pääsi tehdasalueen maaperään.

Pohjaveden tarkkailu ja maaperän pilaantumistapahtumien raportointi sisältyy Neste Oilin Suomessa sijaitsevien jalostamoiden ja useiden jakeluasemien ympäristölupiin. Porvoon jalostamolla laadittiin maaperän nykytilan perustilaselvitys vuonna 2013 osana syksyllä jätettyä ympäristölupahakemusta. Selvityksessä arvioitiin maaperän tila sekä pohjaveden laatu. Selvityksen perusteella osa jalostamoalueen maaperästä voidaan luokitella pilaantuneeksi, mutta maaperään vuotaneet aineet eivät aiheuta terveys- tai ympäristöriskiä. Myös muilla yhtiön jalostamoilla on valmiudet tuottaa maaperää koskevia selvitystietoja.

Neste Oilin uusiutuvan dieselin jalostamoilla Rotterdamissa ja Singaporessa alueiden tila kartoitettiin ennen rakennustöitä eikä silloin tai sen jälkeen ole havaittu mitään maaperän pilaantumiseen viittaavaa.

Porvoon ja Naantalin jalostamoilla tehdään rakennustöiden yhteydessä maaperätutkimus ja tarvittaessa pilaantunut maaperä viedään puhdistettavaksi. Jalostamoilla toteutetaan myös pitkäaikaista maaperän kunnostusohjelmaa, jossa säiliöalueen maaperää kunnostetaan vallitilojen huollon yhteydessä.

Pohjaveden laadun tarkkailu

Neste Oilin tavoitteena on, ettei haitta-aineita kulkeudu pohjaveden välityksellä yhtiön oman alueen ulkopuolelle. Yhtiö tarkkailee toimipaikoillaan pohjavesiä sekä viranomaisten vaatimuksesta että omaehtoisesti. Porvoon ja Naantalin jalostamoilla sekä Haminan terminaalilla pohjavesiä on tarkkailtu viranomaisten vaatimuksesta jo 90-luvulta lähtien. Omaehtoista pohjavesien tarkkailua on toteutettu myös Bahrainin perusöljylaitoksella, josta Neste Oililla on vähemmistöosuus.

Maaperän tarkkailu jakeluasemilla

Maaperän laatua ja puhtautta seurataan myös Neste Oilin jakeluasemien ympäristössä. Maaperätutkimuksia tehdään vuosittain asemien lopettamisen tai muutostöiden yhteydessä.

Vuonna 2013 Neste Oil esitti yhdessä Öljyalan Keskusliiton ja muiden alan toimijoiden kanssa uuden teknisen rakenteen käyttöönottoa pohjavesialueille sijoittuvilla jakeluasemilla. Moninkertaiset suojarakenteet suojelisivat pohjavettä ja maaperää erityisen hyvin ja varmistaisivat, että ympäristön pilaantumista ei tapahdu. Uutta rakennetta ehdotetaan otettavaksi käyttöön usealla pohjavesialueelle sijoittuvalla jakeluasemalla.

Osa Neste Oilin asemista kuuluu kaukovalvonnan piiriin. Valvonnan piiriin kuuluvilta asemilta lähtee häiriötilanteessa automaattinen hälytys ulkopuoliselle kumppanille, joka tarkastaa tilanteen välittömästi. Vuonna 2013 kaukovalvonnan piiriin kuului vuonna 54 % yhtiön kaikista asemista. Kaukovalvontaa pyritään lisäämään jatkuvasti.

Kajaanin öljyvahingon riskiarviointi valmistui

Keväällä 2012 Neste Oilin operoimalla Huoltovarmuuskeskuksen öljyvarastolla Kajaanissa tapahtui öljyvuoto, jota koskeva laaja riskiarviointi valmistui syyskuussa 2013. Asiantuntijoiden arvioinnin mukaan vuodon yhteydessä pilaantuneen maaperän pinta-ala oli enää noin 5 % kevään 2012 tilanteesta. Suurin osa öljystä on haihtunut tai hajonnut luontaisesti. Riskiarvioinnin mukaan maaperän puhdistamiselle ei ole perusteita, koska ympäristö- ja terveysriskit ovat vähäisiä. Kunnostustöistä syntyvä haitta saattaisi olla suurempi kuin saavutettava hyöty.

Tulosten perusteella Neste Oil ehdottaa viranomaisille, että alueella tehtäisiin maaperätutkimus vuosina 2015 ja 2017. Yhtiö on tarjoutunut maksamaan haittakorvauksia alueen maanomistajille. Neste Oil on suorittanut öljyvahinkoalueella lukuisia vesi- ja maaperätutkimuksia ja korjaavia toimenpiteitä vuosien 2012 ja 2013 aikana.

Lue lisää Kajaanin öljyvahingosta. 

Korvausvaatimus merisedimentin puhdistuskuluista

Helsingin kaupunki ilmoitti vuonna 2013 vaativansa Neste Oilia korvaamaan Laajasalon öljysatama-alueen merisedimentin puhdistuskuluja. Neste Oililla on ollut alueella polttoainevarasto sekä voiteluainetehdas. Enää yhtiöllä ei ole toimintaa Laajasalossa. Yhtiön käytössä ollut maaperä on puhdistettu kaupungin hyväksymällä tavalla vuosina 2004 ja 2010. Korvausvaatimus liittyy Helsingin kaupungin suunnitelmaan ruopata entisen öljysataman edustan merenpohjan sedimenttejä asuinalueiden rakentamista varten. Neste Oil neuvottelee kaupungin kanssa epäselvien vastuukysymysten ratkaisemiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen tuotantopaikkakunnilla

Neste Oilin Porvoon ja Naantalin jalostamojen läheisyydessä sijaitsee rauhoitettuja tai suojeltuja maa-alueita. Pinta-alaltaan 75 hehtaarin laajuinen Stormossenin suoalue Porvoon jalostamon länsipuolella on rauhoitettu ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Myös Naantalin jalostamon läheisyydessä sijaitseva ja Neste Oilin omistama Vanton jalopuumetsikkö on suojeltu. Neste Oil huomioi näiden luonnonarvoltaan erityisten alueiden olemassaolon toiminnassaan ja pyrkii suojelemaan niitä kuten muutakin jalostamoidensa lähialueiden ympäristöä. Yhtiön Rotterdamissa ja Singaporessa sijaitsevien jalostamojen läheisyydessä ei ole suojeltuja metsäalueita.

Keskeinen tekijä luontoon kohdistuvan kuormituksen vähentämisessä on mahdollisimman tasainen ja häiriötön laitosten käynti. Normaalitoiminnan aikaiset päästöt sekä veteen, ilmaan että maaperään ovat vähäisiä.

Neste Oil on tehnyt bioindikaattoriseurantaa Porvoon ja Naantalin jalostamoillaan vuodesta 1985 lähtien. Bioindikaattoreita ovat esimerkiksi ilman epäpuhtauksiin herkästi reagoivat kasvit, kuten jäkälät. Ympäristön tila jalostamoiden läheisyydessä on seurannan tulosten perusteella parantunut oleellisesti seurannan aikana. Muun muassa lähialueiden metsät ovat toipumassa aiempien vuosikymmenien kuormituksesta. Muutokset ympäristön tilassa ovat hitaita, minkä vuoksi bioindikaattoritutkimuksia tehdään jalostamoilla 4–5 vuoden välein.